SYYSHORTENSIAN leikkaus

Syyshortensiat vielä jatkavat kukkimistaan ja siitä tuli mieleeni niiden leikkaaminen...

Yleensä hortensia leikataan varhain keväällä, mutta varsinkin vanhoja pensaita kannattaa leikata näin syksyllä kukinnan jälkeen, ettei lumi niin helposti murra niiden oksia. Syyshortensia kukkii samana kesänä kasvaneilla versoilla, jos versoja lyhennetään kasvuun lähdön jälkeen, menetetään kukkien aiheet.

Syyshortensian voi leikata kahdella tavalla. 

Vähäisemmällä leikkauksella saadaan syyshortensia kukkimaan runsaasti.

Leikkaustavat vaikuttavat kukintaan, kukkien määrään ja kokoon.
Varovainen leikkaus tehdään 1-3 vuoden välein, jolloin poistetaan vanhimmat ja heikoimmat versot. Tällä tavalla hortensia kukkii reilusti, mutta kukat ovat pienikokoisia.

Suuria kukkia saadaan leikkaamalla voimakkaasti.

Voimakkaammalla leikkauksella saadaan suuria kukkia, mutta vähemmän.Tällöin leikataan keväällä edellisenä vuonna kasvaneet versot 2-4 silmuparin takaa ja ohuet, heikot versot poistetaan kokonaan. Mitä paksumpi verso on, sitä enemmän silmupareja siihen leikattaessa jätetään.

Alasleikkaus ei ole syyshortensialle suositeltavaa, koska hortensiat versovat huonosti vanhasta puusta.




Pihasuunnittelu ja puutarhuri Kevät

Kesäistutuksista...

Nordiska trädgårdar

Kodin terra

Vertailuna Suomen kevättunnelmille, käväisin Tukholmassa messuilla katselemassa...
Nyt on ainakin saatavilla niin mahtavan värisiä ruukkuja terassi- ja parvekeistutuksiin, ettei ole pitkään aikaan näkynyt (paitsi lapsille..) On todella piristäviä pitkään jatkuneen "valkoisen kauden" jälkeen.

Sitten taas toisaalta, olen kyllä enemmän tuon materiaalinkierrätyksen ja uudelleenkäyttö innovaatioiden kannalla tässäkin asiassa. En ainakaan kannustaisi ihan joka vuosi hankkimaan vaan trendien takia kaikkia tarvikkeita uusiksi. Mutta, jos pirteistä väreistä tykkää niin ehdottomasti niitä on nyt saatavilla (toki myös Suomesta)! Ja toivottavasti kestävät yli tämän kasvukauden muoti-ilmiön! 
Kirjoitin jo aiemminkin, kuinka koko ajan mennään luonnonmukaisempaan tyyliin pihanrakentamisessa, kasvien valinnassa ja materiaaleissa. Rohkaisisinkin nyt yhdistelemään kesän istutuksissa näitä kahta ilmiötä: jotain vanhaa/kierrätettyä ja vaikka neonpunaista!! Tai ihan miten vaan...ruosteinen + sähkönsininen!

 

Värikästä kierrätystä!!

Tänä vuonna kesäkukkaistutukset tehdään hyötykasveista ja hyvin

Lehtisalaattia ja orvokit, joita voi myös syödä :)

Raparperia saniaisten ja narsissien kanssa

perinteisistä kukkivista! Raparperi näytti olevan Tukholmassa suosiossa, osana juuri "luonnontilaiseksi rakennettua" puutarhaa. Mutta, onhan sitä täällä kotimaassakin perinteisesti useimpiin pihoihin haluttu, oikein suunniteltuna.

Hyötykasvien ja kasvihuoneviljelyn suosio kasvaa myös koko ajan.(Toivottavasti innostus myös säilyy, kasvihuoneviljely kun on aika työlästä pesuineen ja kasvualustan vaihtoineen) Yhä enemmän käytetään kasvihuoneita Englannin tyyliin oleskelutiloina, joissa istuinryhmien kanssa kasvillisuus on ruukuissa ja laatikoissa. Vuorovuosina huone voi olla eri käytössä, jolloin ainainen tomaattien hoito ei ala kyllästyttään, niin että lopulta yhtenä keväänä kasvihuone jää pesemättä ja toimiikin sitten ylimääräisen romun säilytyspaikkana... 

Melkein jokainen haluaa ainakin yrttimaan pihaansa, siitä voi tehdä hyvinkin koristeellisen, kun suunnitellaan kohopenkki, kateaineet ja jopa valaistus samaan yhteyteen. Yrttien ja lehtivihannesten sekaan mansikkaa, kukkivia yksivuotisia, sipulikukkia tai perennoja jne. Värikkyys on nyt pääasia!! Perennapenkin tai havuistutusaltaan voisi (ainakin muutamaksi vuodeksi) korvata tällaisella hyötykasvi+kesäkukka  värikkyydellä!

Muutamia tunnelmia Tukholman pohjoismaisilta puutarhamessuilta:

 

 

Ihana heinikko on kokeilemisen arvoinen yksityiskohta pihaan

Jouluruusuja...

Krookuksia, mansikkaa, Bellistä, marjapensaita...Alkukesän kukkijat ja keskikesän hyötyjä :)

Ja jokunen lisää aiheesta löytyy Kevät - tmi Maaret Järvinen(www.kevat.net) facebook-sivuilta

Hauska tuote Tukholman messuilla oli todella paljon erilaisia muotteja sisältävä sarja, jolla sai tehtyä mieleisensä betonikivet. Muotoja ja käsittelytekniikoita riitti. Yksinkertainen idea ja hauska harrastus jos haluaa tosissaan persoonallisen pihan.

Tarkoituksena oli tutustua mahdollisiin kiveyspuolen uutuuksiin, mutta samat tunnelmat jatkuivat

silläkin saralla, eli luonnonkiviä: graniittinoppaa, liusketta ja hyvin vähän betonimuuria.

Ihan tyylikäs ja helppo uutuus on tuo Kekkilän 'Kehäkivi',  joka ei nyt ole ihan luonnollisimman näköistä (tai edullisinta) mutta varmasti toimiva tuote kun maisemoi itse kiveyksen ympäristön "pehmeämmäksi"!

www.kevat.net

Koristeheiniä

Jo jonkin aikaa, selaillessani eurooppalaisia (ja kotimaisia) puutarha- ja viherrakennuslehtiä, olen huomannut, että koristeheinät ovat saaneet paljon huomiota ja niiden suosio on lisääntynyt. Koristeheinät luovat puutarhaan vaihtelua ja ilmettä. Niiden varsilla kimmeltävät pisarat sateen jälkeen, ne ovat erittäin kauniita aamukasteessa tai kun kuura peittää niitä syksyllä.

Suomessa on perinteisesti käytetty viiruhelpiä, joka leviää voimakkaasti, mutta on (jälleen  kerran) oikeaan paikkaan istutettuna erittäin kaunis ja näyttävä. Yhdistettynä esim. jaloangervojen, komeamaksaruohon tai kirkkaan sinisten perennojen kanssa.
Yksi erikoisimmista kasveista Suomen oloissa, värinsä takia, on auringossa viihtyvä lähes mustalehtinen käärmeenparta, josta itse tykkään kovasti. Hennon valkokukkaisen perennan kanssa (esim. perhosangervo) on tosi hieno yhdistelmä koristesoran keskellä...Tai muiden vihreälehtisten koristeheinien kanssa.

Suuremmat etelä-Euroopassa paljon käytetyt koristeheinät menestyvät nyt jo etelä-Suomessakin. Esim. elefantti- ja mammuttiheinä. Niistä saa esim. tummanvihreän, kiiltävälehtisen pensaan kanssa erittäin hienoja yhdistelmiä. Saattaa kuitenkin olla etteivät välttämättä ehdi syksyllä kukkimaan.
Kuvasin Espanjassa tällaisen Suomessakin toteutettavissa olevan kasviryhmän. Harmi vaan, että pensasaita oli kuvaushetkellä leikkaamatta ja ehkä olisin etualalla käyttänyt matalampaa kasvia.

Pohjois-Italiassa näin pienen etupihan, joka oli tehty käyttämällä kymmeniä taimia Sininataa, koristesoraa ja kuorikatetta.

Koristeheinät kuitenkin sopivat siis yksittäiskasveiksi, jolloin ovat yksinkertaisen tyylikkäitä rajattuna kivillä, soralla, hiekalla... Taustakasviksi perennaryhmiin varsinkin voimakkaan värisille kukille tai ihan ruukkuihin istutettaviksi.

Muutamia kuvia ranskalaisesta puutarhalehdestä:

 

Tällaisilla ajatuksilla kohti uutta kautta ja ehkäpä uusia näkökulmia pihasuunnitelmiini kevat.net/pihasuunnittelu

Pihan materiaaleista...

Joskus 15 vuotta sitten innostuttiin tosissaan betonikivimuureista, niitä on ladottu vuodesta toiseen, harmaata. Istutusaltaita, pengerryksiä jne. huomattava parannus ratapölkkypengerryksiin! (niistä tehtiin joskus jopa kohopenkkejä hyötykasveille!)
Nythän on jo olemassa betonikivistä useita eri värivaihtoehtoja, joita yritän tarjota välillä vaihtoehdoksi. 

Mutta, trendi on selvä, luonnollisempaan tyyliin palataan(?) koko ajan enemmän. Suoraviivaiset koristesorakuvioinnit alkaa olla ohi mennyt toive. Viimeiset pari vuotta on toivelistaan listattu luonnonkasveja, kunttaa, koristeheiniä, liuskekiviä, seulanpääkiviä ym. Itse en ole oikein innostunut maksaruohoilla täytetyistä vanhoista kengistä perennapenkissä, mutta ymmärrän ajatuksen vanhojen materiaalien hyötykäytöstä tai vanhennettujen materiaalien käytön esim. Englannissa ja Ruotsissa käytössä olevat metalliset, mataliin pengerryksiin käytettävät, reunatuet ruostuvat vähitellen tosi kauniiksi. (tyylikäs esim. metallin käytöstä pihassa) 

Toisaalta käyttöikä saattaa olla betonikivillä pidempi. Mutta nyt jo kysellään, eikö oikeesti
ole vaihtoehtoa betonimuurikiville. On, tehdään kohopenkit puusta, komposiitista tai turveharkoista. Tottakai tässäkin on huomioitava, että korkeuserojen takia tehtävät tukipengerrykset ei voi olla puusta tai turveharkoista :)